Tänään kävin usean kasin ryhmän kanssa kiikaroimassa Palokkajärven naurulokkiyhdyskuntaa. Paikkahan on varsin urbaani moottoritien vieressä mutta se ei näytä lintuja haittaavan. Ruovikko tarjoaa sopivan paikan pesimiseen ja järvi ruokaa.
Samalla pienellä alueella pesii myös useita silkkiuikkuja. Harmillisesti vedenpinnan nousu oli vienyt mukanaan nokikanan pesän, jonka näimme viime viikolla mutta näyttipä pari vielä olevan alueella ehkä uusi pesintä mielessään. Edellä mainittujen lisäksi näimme ainakin haapanan, tukkasotkan ja sinisorsapoikueen emonsa kanssa.
Tänään tapahtui muutakin minulle erityisen mieluisaa. Olen aina tykännyt kanoista ja lapsena niitä hoitanutkin. Isäni Matti Honkanen oli rakentanut Mankolan "tipuille" hienot puitteet, joten siirsin ne asustelemaan Uuraisille. Nyt voin seurata kanojen elämää ja välittää tarinaa niiden kasvusta muillekin. Erityisesti jännäämme, kuinka iso ruskeasta "sulkajalasta" oikein tulee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti